Poikien Halloween teemaset synttärijuhlat osa 1

Tänä vuonna nuo poikien yhteiset synttärijuhlat vähän myöhästyivät ja päätimme yhdistää Halloween juhlinnat ja poikien synttärit.

Sain listan toiveista, joita nyt yritän sitten parhaani mukaan toteuttaa. 

Tässä vaatimaton lista:

- luita

- verisiä puukkoja

- hautakiviä

- kakku, jossa on ihossa verisiä viiltoja

- silmämunia

Eilen tein luita marengista, seuraavalla vaahtotaikina pohjalla. 

- kananmunan valkuaista

- 3 dl sokeria

-1 tl vaniliinisokeria

Vaahdotin kaikki ainekset tiukaksi valkoiseksi vaahdoksi. Tähän meni yllättävän pitkä aika, luultavasti noin 15 minuuttia. Vaahto pysyi astiassa, vaikka käänsin astian ympäri.  Tämä on kuulema se marengin tekemisen kaikkein tärkein sääntö.

Pursottelin nuo luut ihan vapaalla kädellä muotoonsa. Paiston marengit kiertoilmauunissa ensiksi 80 asteessa 2 tuntia ja sitten laitoin uunin 50 asteeseen 2 tunniksi. Lopulta poistin uunista lämmöt kokonaan ja jätin marengit sinne kovettumaan. Nää onnistuivat varsin hyvin ja lasten mielestä ne on herkullisia. Olenkin nyt joutunut vahtimaan näitä luita vähäjärkisen koiran lailla, muuten meinaavat hävitä kokonaan. 

Ai niin, pikku vinkki. Kannattaa ehdottomasti laittaa leivinpaperin päälle vaikka perunajauhoja ohuelti, vaikuttaa varmasti positiivisesti luiden irroittamiseen leivinpaperista. Osa näistä luista nimittäin jatkojalostui katkenneiksi.  Se ei kuitenkaan haittaa yhtään Halloween juhlissa!

Omenaa, omenaa, omenaa...

Pitkästä aikaa päivitän, kun olen ollut tässä vähän reissun päällä. Kotona odottikin sitten 150 kiloa omenaa, joista piti keksiä jotain marttamaista. Suuriosa noista omenoista oli kesälajiketta, joten oli jo hieman hätä päästä tekemään mehut. Talvilajikkeethan ovatkin sitten melkein parhaimmillaan lokakuun alkupuolen aikaan, mehustusta varten. Itse en tätä tiennyt, mutta ystäväpiirissä on yksi omenamehun saloihin vihkiytynyt elintarvikeasiantuntija, hän asiasta minuakin informoi.

 Osa omenoista oli jo hieman päässyt rypistymään, mutta muuten  ne oli hyväkuntoisia. Tuosta omenamäärästä pesun yhteydessä heitin menemään noin 30 kiloa.  Eli tosiaan nuo omenat on pestävä ja niistä on huonokuntoiset heitettävä pois. Huonokuntoisilla tarkoitetaan mätiä ja matosia omenoita. Jotkut jättävät jopa hieman tummuneita ja pehmeitä omenoita joukkoon, mutta itse kyllä kaikki tummuneet ja pehmenneet heitin pois. Tuosta 120 kilosta tuli sitten lopulta noin 60 litraa mehua. Sitä olisi todennäköisesti tullut hieman enemmän jos puristus olisi tapahtunut muutamaa viikkoa aikaisemmin. Rypistyneitä omenoista oli kuitenkin haihtunut nestettä jonkin verran säilytyksen aikana.  Marttojen mehuasemalla saa mehunsa joko pastöroituna tai pastöroimattomana. Otan joka vuosi koko satsin pastöroituna, jonka olen pullottanut pakastepulloihin ja laittanut pakasteeseen. Pakastettavia mehuja ei tosin tarvitsisi välttämättä pastöroida, mutta lapsiperheessä tuo pastörointi on monesti ihan fiksua useasta eri syystä. Yksi syy on esimerkiksi se, että aina säännöllisin väliajoin joku kavereista on käynyt avaamassa pakastimenoven tai vetänyt töpselin pois seinästä. Juu, siinä on sitten mukava ollut joko heitellä osa pakastetuista tuotteista pois tai keitellä suuria määriä hilloja seuraavat pari päivää.  Pastöroidut tuotteet säilyvät viileässä vielä jonkin aikaa sulatuksen jälkeenkin. 

Sain vielä naapureiltakin kymmenisen kiloa omenaa, jotka sitten pilkoin ja sokeroin ja laitoin omenapiirakoita varten pakastimeen. Tää säilöminen saa miun sisäisen martan tyytyväisenä taputtamaan käsiä yhteen. 

Kuumaan päivään kylmää ruokaa

Nää kuumat päivät innoittaa kymien ruokalajien tekemiseen. Tein tänään salaattia, joka on oikeastaan enemmän dippia maissilastujen kanssa, mutta menee hyvin ihan tavallisena lounassalaattina kuumana kesäpäivänä. Tämän kanssa ei tarvitse uunia, eikä kummoisia keittiötarvikkeita, mutta se pitää säilyttää kylmässä.  Tämä on myös parhaimmillaan kun sen tekee edellisenä iltana, jos sitä tarjoilee lounaaksi. Innoke tähän salaattin tuli kahdesta erillisestä amerikkaisesta reseptistä( Zesty Black Bean Salsa ja Robert´s Corn Dip).



1 säilykepurkki makeaa maissia ilman lientä
1 säilykepurkki mustia papuja( pieniä)huuhdeltuna

pieni tukku korienteria pilkottuna
puolikas paprika( keltainen tai punainen)
8-10 pikku tomaattia pieniksi pilkottuna

1 tl suolaa
2 tl valkosipuli suolaa tai kuivttua jauhettua valkosipulia
1 tl rouhittua mustapippuria
2-3 isoa ruokalusikallista hapankermaa tai kermaviiliä


Sekoita säilykkeet ja vihannekset keskenään, sekoita hapankermaan tai kermaviiliin mausteet ja lisää salaatin joukkoon. Tarkista maku. Laita kylmään odottamaan tarjoilua. Tarjoile esimerkiksi maissilastujen kera tai isompana annoksena salaatina tai pääruuan lisukkeena. Kestää jääkaapissa 2-3 vuorokautta hyvänä.

Paperinkeräys kassi

Tein kesäkuussa neljä kankaista säilytyslaatikkoa ja uhosin toteuttavani vielä isomman laatikon samalla kaavalla paperinkierrätyskassiksi.  No, nyt sen sitten väänsin sinisestä pellavakankaasta ja jäykästä puuvilla kankaasta. Tuo puuvillainen kangas on aika paksua ja se muistuttaa jopa hieman markiisikangasta, tosin ei ole ihan niin tukevaa. Ommellessa tuo kangas oli aika hankalaa ja katkoinkin kertaalleen ompelukoneen neulan. Halusin kuitenkin, että kassi olisi kestävä ja että se ei ihan puolityhjänä valuisi maata pitkin.

Suurensin kaavaa reilusti puolet isommaksi ja lisäsin kaikkiin kulmiin ja saumoihin kovikekangasta. Lisäksi laitoin laatikkoon kankaisen kantokahvan. Mitat tälle on kassille on: korkeus 28 cm, pituus 43 cm ja  leveys 31 cm.

Virkattu kynnysmatto

Heitin keittiö/keskikerros remontin yhteydessä pois vanhan kynnysmaton ajatuksella, että teen siihen uuden. En vaan ole keksinyt millaisen maton teen. Mietin ihan yksiväristä ja pyöreää mattoa, mutta se olisi tuohon kohtaan näyttänyt varmasti vähän hassulta. Sain sitten idea käyttää mummonneliöitä maton  

pohjaksi, jotka virkkasin yhteen ja reinukseksi virkkasin pylvästä. 

Mummonneliöt virkkasin värikkäistä matonkude pätkistä. Valitsin sävyksi valkoiseen taitettuja värejä, jotta värit korostuisivat helmenharmaata lattiaa ja toisivat tilaan valoa. 

Nyt sain maton sitten valmiiksi ja sen värit ovat kyllä herkulliset ja idea oli miusta ihan hyvä, mutta.... En pidä ehkä maton toteutustavasta tai siitä ettei se ole ihan täsmällinen neliö tai jotain... Jotenkin sen tuntuu vaan liian hippimatolta tai taiteelliselta. Laitan sen nyt kuitenkin tuohon paikalleen pariksi viikoksi ja teen sitten päätöksen  puranko sen vai vaihdanko vaan paikkaa. 

Lusikkakauppaa

Hups, onkin viimeisimmästä päivityksestä kulunut jo muutama päivä, kun on ollut niin paljon puuhaa ja
menoa. Olen kuitenkin ahkerasti tehnyt kokoajan käsitöitä. Tällä kertaa olen ollut aika paljon tuolla oman sepänpajan puolella vääntämässä kierrätyskoruja. Pääasiassa olen tehnyt vanhoista lusikoista koruja.

Alla muutama näyte, jotka olen tässä viime päivien aikana valmistanut. Kuvat otti keskimmäinen pojistani, joka tykkää muutenkin kuvata  sekä tavallisella digikameralla että Ipadin kameralla.

Korvikset ovat pari. Kaulakoru on tehty vanhasta sokerilusikasta. Siihen on lenkkiosaan( joka on lusikan varsi) juotettu kiinni hopeaputkea. Näin sain kiinnityksestä kauniin näköisen.

Helppo ja nopea kesäkakku

Miehen juhliin tekemäni moussekakku onnistui niin hyvin, että päätin tehdä samantyylisen kakun, hieman eri aineksista, viikonlopun kahvitteluun.

Käytin  pohjaan Jyväshyvän kaurakeksejä ja mousseksi valitsin Deckerin valkosuklaamoussen( kaksi pussia). Banaanin lisäksi laitoin väliin tuoreita mansikoita.

Tämä oli versio oli ihan hyvä, mutta minä olisin kaivannut siihen hieman potkua jostakin karvaammasta. Ehkä ripaus tummaa kaakaojauhetta olisi taittanut valkosuklaan makeutta ja tuonnut kakkuun sen vivahteen jota itse jäin kaipaamaan. Tosin lapset ja mies kyllä pitivät tästäkin versiosta hyvinkin paljon, eivät kaivanneet sen enempiä vivahteita tai muitakaan kommervenkkejä.  Poikaporukkaa tuntuu välillä vähän naurattavan äidin nyassien ja vivahteiden kaipuu. Mansikat on mansikoita ja kerma kermaa, sanoi nuorin poika näille pohdinnoille. Niin se kai sitten on.

Parasta tässä kakussa on kyllä ehdottomasti se, että tämä on uuniton kakku. Vaikkei nyt olekaan helteet hellineet, niin tämä olisi hyvä kakku tehdä vaikka mökillä. Helppo ja nopea.