Se on valmis!  

Sain koottua yhteen ja viimesteltyä virkatun maton, jota olen työstänyt joulusta asti. Pitsikuvioita meni mattoon vajaat kolmekymmentä. Ajallisesti on aika vaikea arvioida kuinka monta tuntia käytin maton tekemiseen. Menihän siihen. Tarkkaa langanmenekkiäkään en osaa sanoa, mutta ostin neljä isoa ontelokuitulankakeraa, jotka melkein kaikki upposivat tähän mattoon.  

Viime viikko meni aikalailla keskikerroksen tavaroiden pakkailuun ja siirtämiseen varastotiloihin. Meille on kerääntytnyt pelkästään keskikerrokseen neljä kirjahyllyllistä kirjoja, joten niiden kantaminen alakertaa vei oman aikansa. Tällä viikolla aloitamme sitten seinien maalauksen olo-ja ruokailuhuoneessa. Olen niin innoissani, etten millään malttaisi odottaa, vaan voisin aloittaa heti.  Viikonloppuna tosin pääsin vähän maalailemaankin kun herättelin henkiin vanhaa harrastustani, akryylimaalausta. Sain melkein yhden maalauksen valmiiksi viikonloppuna. Katson sitten myöhemmin laitanko siitä kuvan tänne. 

Matto olohuoneen latttialla, taustalla näkyy vähän synttärikoristeita

Nuorimmaisen synttärijuhlat

Tänään juhlimme nuorimman poikamme syntymäpäiviä pienillä kekkereillä. Tein juhliin muutaman suolasen kakun ja yhden makean kakun ja anoppi toi mukanaan ihania leivoskeksejä.   Lisäksi tein parmesaanitikkuja torttutaikinasta. Juhlijoita oli tällä kertaa vajaat kolmekymmentä,  vaikka yleensä olen pyytänyt hieman isomman määrän juhlijoita kylään. Lupasin tänä vuonna sankarille, että järjestämme erilliset Hoplop kaverisynttärit, joten pidän näillä sukulais-kummi-ystäväperhejuhlilla lukumäärän normaalia pienempänä. Oli oikein hauskat juhlat ja koska vieraita oli vähemmän ehdin kerrankin jokaisen kanssa juttelemaan.

Angry Birds kakku

 Tein tämän Angry Birds- kakun taas soveltan sitä mitä kaapissa oli.  Nyt kun vielä muistan miten kakku rakennettiin laitan ohjeet muistiin. Tämä ei ole vaikea kakku tehdä, mutta tässä on aika monta vaihetta ja aikaa tulee varata jonkin verran. Kakun pohja on hyvä tehdä edellisenä päivänä, mutta kuori olisi syytä laittaa kakun päälle vasta tarjoilupäivänä. Käytän kaupan valmiita sokerikuorrutteita, joten  koristelu on helppoa. 

 Tein tähän kahta erillistä kakkupohjaa ja kahta erillistä hyytelötäytettä, jotka piti tehdä eri astioihin.  Lisäksi tein "kakkulaastia"(ihan oma nimi tälläselle aineelle)ja laitoin kerrosten väliin ohuelti mangososetta kosteuttamaan kakkua. 

Peruskakkupohja

100 g voita

1 dl sokeria

0,75 dl vehnäjauhoja

1 dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

1 muna

Vaahdota voi ja sokeri, sekoita muna joukkoon. Siivilöi ja sekoita jauhot ja lisää vaahdotettuun voi-sokeri-munaseokseen. Kaada seos irtopohjavuokaan, paista n. 20 min 150 asteessa.  Tee kakusta kaksi kerrosta, sen jäähdyttyä. Hyytelökakku massa lisätään ensimmäisen kerroksen päälle.

Laita väliin hieman jotain hedelmää tai marjaseosta.

Hyytelömassaa varten tein vaniljakiisselin, josta ohjeet alla:

Vaniljakiisseli

4 munan keltuainen

2 dl sokeria

1 dl maitoa

Kuumenna sokeri-maitoseos paksupohjaisessa kattilassa. Lisää siihen keltuaiset kokoajan voimakkaasti sekoittaen, seoksen lämmön pitää nousta kiehuvaksi.  Jäähdytä kiisseli.  Jaa se kahteen osaan.

Suklaahyytelömassa

4 dl suklaakermaa
3 liivatelehteä

 Vatkaa joko suklaakerma vaahdoksi. Kuumenna pari ruokalusikallista vaniljakiisselia, johon lisää 3 levyä vettyneitä liivatelehtiä. Sekoita voimakkaasti. Lisää liivatelehtikiisseli kermaan sekoittaen ja loput kiisselistä pikkuhiljaa sekoittaen. Kaada massa istopohjavuokaan peruspohjan päälle.  Anna hyytyä pari tuntia. Lisää hyytymisen jälkeen  toinen osa kakun päälle ja sivele myös sen päälle mangoa. 

Mansikkahyytelömassa( päälliosa kakkuun)

4 dl mansikkakermaa
3 liivatelehteä

Tee kuten ensimmäinen massa, mutta käytä nyt mansikkakermaa.  Tämä massa kaadetaan hyytymään pyöreäpohjaiseen astiaan, josta massa on helppo "tipauttaa" alimman kerroksen päälle. Astia on hyvä vuorata tuorekelmulla. Revin pieniä palasia kääretorttupohjasta astian pohjalle, niin kakusta tulee kakkumaisempia ja maukkaampi.

Mansikkahyytelökakun pohjalle revin paloja kääretorttupohjasta. Kaadoin hyytelömassan kakkupalojen päälle.

Kääretorttupohja

Kun molemmat kakkuosat on tehty, voit yhdistää kaksi osaa kaatamalla mansikkahyytelökakun suklaahyytelökakun pälle ylösalaisin  ja saat päältä pyöreän kakun, jota voit nyt vuorailla lopulla kääretorttupohjalla. Teen usein kakkulaastia, jolla saan näitä osia hyvin yhdistettyä ja tilkittyä rakoja umpeen. 

Kakkulaasti

 1 dl kermaa

1/2 dl multihyytelösokeria

Kiehuta ja jäähdytä massa. 

Käytin kakkulaastia kakkupalojen välien tilkitsemiseen ja seuraavan kerroksen lisäämiseen

Kakkusta puuttuu enään koristelut

Avaimenperä

Olen tehnyt kavereille lahjoiksi avaimenperiä, jotka on tehty tilkuista. Niissä on pieni tasku, joihin voi sujauttaa vaikka nappikuulokkeet. Olen itse tehnyt juuri tuota nappikuulekesäilytyspaikkaa varten ensimmäisen tälläisen avaimenperän itselleni ja totesin sen toimivan varsin hyvin. Nyt nuo nappikuulokkeiden johdot eivät mene sekaisin taskussa. Tein aikaisemmin muutaman pyöreän mallin, mutta totesin, että tuo neliömalli toimii mallikkaasti ja on helppo ommella.

Taskupuolen kankaat ommeltu limittäin, joten taskuun ei ole tarvinnut tehdä varsinaista kiinnitys mekanismia. Päällimmäinen kangas sulkee alimmaisen kankaan kiinni. 

Virkattu matto

Aloin tuossa vuoden vaihteessa virkaamaan ontelokuidusta  tuollaisia pyöreitä virkkauskuviota ajatuksena, että liitän ne yhteen ja teen kylpyhuoneeseen niistä maton. Niitä tuli sitten aika monta virkattua ja nyt olenkin yhteenliittämälle tehnyt niistä mattoa ruokailuhuoneen lattialle. En halua matosta ihan pyöreää vaan haluan, että se on noista reunosta hieman "rikkonainen".  Siitä tulee halkaisijaltaan noin 1,5 metrinen.  Noita  yksinkertaisia kuvioita saa virkattua aika vaivattomasti, mutta haluaisin tehdä toisen sellaisen, jossa olisi näyttävämpi pitsejä.  Pitäisi varmaan käydä vähän tutkimassa noita virkkausohjeita. Tämä matto on valmistunut aika hitaasti, kun virkkuukoukku tuppaa välillä häviämään moneksi päiväksi. Viimeksikin se oli hävyksissä noin viikon ja se tupsahti sitten esille maustekaapista. En todellakaan ymmärrä miten olin sen sinne laittanut. No, nyt yritän taas aina jättää sen tuohon kerään kiinni lähtiessäni tekemään jotain toista hommaa. 

Joudun myös tässä ratkaisemaan sen millaisen kitkamaton laitan tuon maton alle. Luultavasti jokin valkoinen verkkomainen voisi olla hyvä.  Virkkuumaton alla oleva matto on vain muotomallina tuossa alla. Se ei tule jäämään tuohon mattoon kiinni. 

Tein toisenkin maton yläkertaan, joka on tehty ihan värikkäistä matonkuteista. Se on nyt makkarissa.  Se on läpimitaltaan noin 0,5 metriä. 

Torkkupeitto on tehty Marimekon vanhoista raitapaidoista saumurilla. En ole tuota torkkupeittoa ollenkaan vuorittanut. Käytänkin sitä usein niin, että nuo saumapuolet näkyvät. Se näyttää tosi hauskalta niin päin. Alla kuva. 

Lohta lohella

 Tein tänään sunnuntairuuaksi perheelle lohta lohella- ruokaani, joka on ihan itse keksimäni ruoka.  Tämä on niin helppo, herkullinen ja nopea ruoka, että itseänikin vähän ihmetyttää.

lohifile
n. 150 g kylmäsavulohta

suolaa
sitruunamehua( 1/2 sitruuna)

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Laita lohifile uunin vuokaan.  Ripottele lohen päälle hieman suolaa ja purista reilusti sitruunamehua päälle. Lado päälle savulohifileet.  Laita uuniin. Paista n. 30-40 minuuttia, riippuen fileen paksuudesta.

Teen tämän kanssa usein joko lohkoperunoita ja kasviksia tai perunamuussia.  Kastikkeeksi teen todella helpon kylmän wasabi kastikkeen, johon lisään maun mukaan 1-4 cm wasabitahnaa tuubista ja noin 4 ruokalusikallista sitruunamehua, tilkan soijaa ja noin puolikkaan teelusikallisen suolaa.  Tämän tahnan sekoitan sitten  n. 1 dl maustamatonta jugurttia.

Oikein kypsennettynä nuo lohiviipaleet on rapsakoita ja niistä on imeytynyt makua tuohon lohifileelle.

Rintamamiestalon remontointi   

Keittiöstä on käynti ruokailuhuoneeseen. 

Meillä on vanha rintamamiestalo, jonka ostimme kymmenen vuotta sitten mieheni kanssa ennen kolmen poikamme syntymää. Niin, sieltä kuuluu, joko syviä huokauksia ihastuksesta tai säälistä.  Itselläni huokaukset on toisinaan epätoivon ryydittämiä, toisinaan taas ihastuksen huokauksia. Jos tykkää rempasta niin tälläinen talo on jokanaisen unelma, mutta jos tykkää  uudesta pinnasta ja helposta elämästä kannattaa hankkia talokseen jotain vähän uudempaa. Täällä on fantastinen tunnelma, mutta voin kertoa, että siitä on maksettu paljon rahoja jonossa ja verta, hikeä ja kyyneliä ei ole säästelty. En siis suosittele ihan jokaiselle. Onnekseni mieheni sekä minä olemme varsin stressinsietokykyisiä ja   lapsethan on kasvaneet tähän ikuiseen remontointiin. Tyytyväinen olen myös siitä että mieheni on varsin kätevä käsistään, sillä ja isäni avulla on ollut varsin paljon merkitystä kustannuksissa.  Miehelläni on myös paljon sellaista insinöörimäistä otetta asioiden loppuunviemisestä ja asenteesta, "kun tehdään niin tehdään kunnolla". Itse olisin varmasti jossakin remonttikohdassa jo oikonut, mutta mieheni on raikkaalla tavalla remonttipoliisi. Hän on vuosien varrella tehnyt remontin suhteen paljon taustatyötä siitä miten näitä vanhoja rintamamiestaloja tulee remontoida hyvin ja huolellisesti. Hän on ollut se, joka on vaatinut minun alun vastusteluistani huolimatta kellarikerroksen lattialämmityksen ja muutamia muitakin mukavuutta parantavia uudistuksia tähän taloon. Täytyy myöntää, että olen niistä itsekin pitänyt sitten loppujen lopuksi.  Tosin minä taas olen ollut se joka on tiukasti pitänyt kiinni vanhan talon hengestä ja siitä että taloon ei tule esim. ulkolaudoitukseen mitään piparkakkureunuksia. Olen tiukasti myös pitänyt huolta siitä, että talon ulkonäkö sisältä ei ole liikaa muuttunut moderniksi. Mieheni on ollut kyllä tässä asiassa helposti suostuteltavissa, koska myös hän pitää 50-luvun tyylistä paljon. 

Eli talossa on kaikki tehty viimesen päälle kunnolla. Aloitimme kymmenen vuotta sitten rempan ja se saatiin oikeastaan kolme vuotta sitten päätökseen.  Talossa on käytännössä remontoitu kaikki kadun putkiliittymän asti, paitsi itse emme ole tehneet katolle mitään. Se oli ehditty uusimaan noin kuusi vuotta  ennenkuin meistä tuli talon omistajia. Talo kuului aikasemmin sotilasmestarille, joka oli sen rakennuttanut yhdessä ensimmäisen vaimonsa kanssa heti vuonna 1950. Talo on tehty huolella ja tarkasti, eikä sen remontoinnissa ole tullut vastaan yhtään yllätystä. Osittain tämä johtuu varmasti siitä, että taloa ei oltu rakentamisen jälkeen oikeastaan ollenkaan remontoitu, eikä siellä ollut suihkua, eikä saunaa. Tämä oli oikeastaan suurin syy aikoinaan ostopäätökselle. Eli emme maksaneet ylimääräistä jonkun tekemistä remonteista ja tiesimme ettei talossa ainakaan ole tyypillisimpiä kosteusvaurioita, mitä näissä rintamiestaloissa on esiintynyt. 

Taloon kuuluu myös piharakennus, jossa on saunatilat, omat työtilani ja melko iso autotalli. Siellä emme säilytä autoa vaan minun Triumph-merkkistä( vuodelta 1970) moottoripyörääni ja mieheni  ja lastemme urheiluharrastuksiin liittyviä tavaroita.   Tuon rakennuksen olemme remontoineet myös kokonaan muutettuamme tänne. 

Eli vaikka talo on kokonaan meidän toimesta remontoitu, tulimme  kuitenkin siihen tulokseeen, että on aika käsitellä keskikerroksen pinnat uudestaan ja laittaa keittiö remppaan. Kerron miten tämä projekti kevään aikana edistyy.

Tässä muutamia kuvia talon keskikerroksesta:

Keittiön vanhat komerot jotka haluamme ehdottomasti säilyttää.  Saarekkeeseen olemme olleet myös todella tyytyväisiä, mutta nyt haluamme uuteen saarekkeeseen laatikkotilaa. 

Suunnittelimme tämän keittiön kymmenen vuotta sitten  Ikean keittiökaapeilla. 

  Ruokailuhuone olohuoneesta käsin.Matto on vielä vähän kesken, mutta valmistunee varmasti remontin  valmistumiseen mennessä.

Vanhoja kirpputori ja perintölaatikoita, joissa säilytän ompelutarvikkeita ja kaikkea muuta tarpeellista ja tarpeetonta.

Olohuoneen lukunurkkaus

Vanha takka, joka päällystettiin kymmenen vuotta sitten laastilla. Tein vanhoilla pitseillä laastiin  pitsikuviointeja

 Vanhat Mikkelin antiikista ostetut Art Deco tuolit, jotka tulevat saamaan( jos rahat riittää) uudet pinnat remontin yhteydessä.

Näkymä eteisestä olohuoneen puolelle. Laitoimme viitisen vuotta sitten eteiseen Ikean kylpyhuone kalusteista kootun laatikoston. Toimii varsin hyvin lasten kanssa pipojen ja muun roinan piilotuspaikkana eteisessä.






Alla tapettinäytteitä, joita olemme harkinneet keittiön seiniin. Olemme näistä jo valinneet mieheni kanssa yhden mallin, jota käytetään keittiössä.

Asiakirja lokerikko

Olen tähän mennessä tehnyt lähinnä ruokapäivityksiä, mutta tänään laitan lupaamastani käsityöprojektista muutaman kuvan ja historiikkia.

Ystäväni lupautui jokin aika sitten tekemään meille kotiin kangaspäällysteisen lokerikon, johon voin siististi säilöä postia ja tärkeitä papereita.  Meillä oli aikaisemmin keskikerroksen rappusien ovessa sellainen aika hirveä muovihökötys, johon sitten tungin kaiken tarpeellisen ja tarpeettoman. Sinänsä ihan toimiva ratkaisu, mutta varsin ruma.

 Ystäväni tuli siis apuun, isoine pahveineen ja ihanine valkoisine pellavakankaineen. Olin lähinnä itse avustajana. Hän teki kaiken ison työn ja työtä tuossa lokerikossa tosiaankin riitti. Lopputulos on minusta varsin toimiva ja erittäin kaunis. Kuvissa tuo lokerikko ei tosin pääse ihan oikeuksiinsa, mutta yritän ottaa parempia kuvia joku päivä. Tarkoitus  on lisätä vielä siihen lokerikkojen kohdalle nimitagit.Tageissa  tulee varmasti lukemaan laskut, lasten paperit ja asiakirjat. 

Lokerikko rakennettiin aaltopahvin päälle.  Taustassa kankaan ja pahvin välissä on kerros pehmustetta. Varsinaisten lokerikkojen kankaat on liimattu suoraan kiinni pahveihin. Ystäväni oli törmännyt ohjeisiin  Pinterestissä.  Linkistä löydät tarkemmat ohjeet tälle lokerikolle. 

Lokerikon koristeet on ystäväni tuomia vanhoja pitsejä, jotka olen kiinnittänyt nuppineuloin. Tarkoitus on laittaa niitä lisää. Haluan että ulkonäköä voi muutella.  Koko komeus kestää aika ison määrän papereita, tällä hetkellä siinä on paperia noin kahden kilon verran.  Aikaa tähän projektiin meni pari iltaa ja muutama lasi kuoharia.  Meillä oli oikein mukavaa!!

Runebergin kakkunen

Tein tänään Runebergin päivän kunniaksi iltateelle kakkua, joka on saanut inspiraationsa Runebergin tortuista. Tein kakun Kinuskikissan kakkua soveltaen. Siinä oli käytetty mantelijauhoja, itsekäytin mantelirouhetta ja lisäksi korvasin osan rasvasta jugurtilla ja ruokakermalla. Sokeriakin laitoin taas vähemmän ja osan sokerista korvasin ruskealla sokerilla. Lisäksi käytin vehnäjauhon sijasta ruisjauhoja.

1,5 dl sitruunamehua( joko sirtuunoista tai sitten pullosta)
100 g piparkakkua
2,5 dl mantelirouhetta
3 dl ruisjauhoa
2 tl leivinjauhetta
1 rkl kardemummaa
1 rkl vaniljasokeria
150 g voita
1 dl maustamatonta jugurttia
3 rkl ruokakermaa
2 dl valkoista sokeria
0,5 dl ruskeaa sokeria
3 munaa


-vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi, lisää pehmeä rasva ja jugurtti, sekä kerma. Sekoita toisessa astiassa kuivat ainekset yhteen ja lisää sekoittaen sitruunamehu. Vatkaa kaikki ainekset yhteen.
- paista uunissa n. 40 min 150 asteessa.

Kostuta kakku esim. sitruunavedellä johon on lisätty hieman pölysokeria tai kuten ite tein kostutin vaalealla glögillä, n. 4 rkl.

Päälle laitoin keskelle hilla-ja vadelmahilloa. Koristelin pölysokerikuorrutteella
- 1 rkl sitruunamehua
-4 rkl pölysokeria



Tämä kakkunen sitten kärähti hieman pinnalta, mutta koska kakun koostunus oli rakeinen( manteleirouheen takia) tuo ylimääräinen mustunut kerros kakun päältä oli helppo kuoria pois. Napsin siis kärähtäneen kuoren pois ja koristelin, kukaan ei huomannut eikä maistanut mitään. Kakku on aika tuhtia tavaraa ja makeaa kuten Runebergin leivoksetkin. Hyvin kyllä näytti uppoavan pikku ihmisiin. Itse pärjäsin oikein hyvin pienellä palalla.